Historia

Veitenmäen omakotialue on syntynyt sotien jälkeen Kaarinasta Paraisille lähtevien teiden yhteyteen. Muutamat taloista ovat sodan jälkeen siirtolaisia varten lohkottujen pientilojen asuinrakennuksia - ns. rintamamiestalotyyppiä. Asemakaavan myötä tiloista on lohkottu edelleen nykyiset omakotitontit. Sivun taustakuvana häämöttää osa 50-luvun asemakaavaa, jota sellaisenaan ei ole toteutettu.

Tämän kirjoitukseni asiat perustuvat lähinnä yhdistyksen pöytäkirjoihin ja toimintakertomuksiin. Yhteenvetona voi todeta, että toimiessaan asukkaiden edun puolesta, omakotiyhdistys on myös ilmainen konsulttiapu kaupungille.

maisema

 

Ajatus järjestäytymisestä syntyi vähitellen yhteisten asioiden pohdiskeluista saunan lauteilla (muisteli Pekka Grönlund) sekä ajankohtaiset kaava- ja etenkin tieasiat herättivät asukkaiden kiinnostuksen yhteistoimintaan (kertoi Jan Öst-rup).

Tuumasta toimeen – ja yhdistyksen perustamiseksi kokoontui 21.4. 1979 kaikkiaan 30 asukasta Kaarinan uimahallin kokoushuoneeseen. Väinö Silvander avasi kokouksen ja toivotti Veitenmäen, Ylikylän sekä Alikylän asukkaat ja pienkiinteistöjen omistajat tervetulleiksi. Kokouksessa päätettiin perustaa omakotiyhdistys, jonka nimeksi otettiin Veitenmäen omakotiyhdistys. Kokouksessa oli mallina Littoisten Asukasyhdistys ry:n säännöt. Kokous valitsi väliaikaisen johtokunnan tutkimaan sääntöasiaa. Väliaikaiseen johtokuntaan valittiin puheenjohtajaksi Väinö Silvander, jäseniksi; Pentti Päivärinta, Pekka Grönlund, Teuvo Sinkkonen, Eemeli Simola, Jan Östrup, Erkki Kuusela, Airi Finnholm, Jukka Nurmi ja varajäseniksi; Taina Finnholm, Salli Karhu, Pauli Porema ja Juhani Rusila.

Kokouksessa Pekka Grönlund lahjoitti tulevalle yhdistykselle valmistamansa puheenjohtajan nuijan ja läsnä olevat lahjoittivat yhdistykselle yhteensä 220 mk perustamisvaiheen monistus-, postitus- yms kuluja varten.

Kokouksen osanottajaluetteloon ovat kirjoittaneet nimensä: Pentti Päivärinta, Erkki Kuusela, Eemil Simola, Keijo Koskinen, Jukka Nurmi, Pekka Grönlund, Teuvo Sinkkonen, Juhani Rusila, Eija Rusila, Raimo Blomqvist, Mauno Porema, Pauli Porema, Pekka Sandberg, Toivo Lindroos, Risto Vainio, Salli Karhu, Helena Silvander, Kerttu Lindroos, Jorma Puosi, Väinö Hamburg, Kaini Jokinen, Jan Östrup, Jorma Hentula, Martta Virtanen, Mirjam Kesäläinen, Taina Finnholm ja Väinö Silvander.

Yhdistyksen seuraavassa varsinaisessa kokouksessa, joka pidettiin 24.5.1979 Veitenmäen koululla, hyväksyttiin yhdistykselle säännöt. Sääntöjen 2§:n mukaan yhdistyksen tarkoituksena on toimia jäsentensä yhdyssiteenä, valvoa heidän yhteisiä paikallisia etujaan sekä edistää heidän kiinteistön omistusta ja hallintaa koskevia harrastuksiaan. Yhdistys ei toimi voiton saavuttamiseksi eikä voi jakaa jäsenilleen toiminnasta mahdollisesti syntynyttä säästöä. Kokous valitsi yhdistyksen puheenjohtajaksi Pekka Grönlundin ja johtokuntaan tulivat valituiksi: Pentti Päivärinta, Eemil Simola, Jorma Puosi, Teuvo Sinkkonen, Airi Finnholm, Pauli Porema, Erkki Kuusela ja Eeva Kuikka sekä johtokunnan varajäseniksi: Taina Finnholm, Olavi Kuikka, Helena Silvander ja Raimo Kallio.

Jäsenmaksuksi päätettiin 15 mk.

Rannikkoseutu-lehdessä kirjoitettiin tämän kokouksen keskusteluissa todetun yhdistystä tarvittavan alueella ottamaan kantaa liikenteellisiin, kaavallisiin ynnä muihin aluella tapahtuviin asioihin sekä yhdessä pyrkimään ihmisläheisiin asumisviihtyvyyttä lisääviin ehdotuksiin ja päätöksiin.

Ilmoitus Veitenmäen omakotiyhdistyksen sääntöjen hyväksymistä ja yhdistysrekisteriin merkitsemistä varten tehtiin 18. kesäkuuta 1979 ja oikeusministeriön hyväksyminen saatiin 12. tammikuuta 1981 allekirjoitetulla päätöksellä.

Ensimmäinen sääntömääräinen syyskokous oli Kaarinan uimahallilla 28.11.1979.

Tarkasteltaessa tuolloin luottamustehtäviin valittuja, voi nyt tätä kirjoitettaessa todeta, että yhdistyksen puheenjohtajaksi valitusta Pekka Grönlundista tuli sittemmin pisimpään ja kahteen otteeseen vuosina 1979-88 ja 1997-2000 tässä tehtävässä toiminut. Näiden vuosien välissä yhdistyksen puheenjohtajina olivat Antero Harju (nykyisin Nylynd) v. 1989, Katja Peltokangas v. 1990, Rauno Finnholm v. 1991-92, Juhani Ropponen v. 1993 ja Tina Haaman v. 1994-96. Vuodesta 2001 puheenjohtajuus on ollut allekirjoittaneella.

Rahastonhoitajaksi valitusta Teuvo Sinkkosesta tuli yhdistyksemme pitkäaikaisin rahastonhoitaja aina vuoteen 2000. Hänen jälkeensä tehtävää on hoiti Kari Metso vuodet 2001-2003. Vuodesta 2004 alkaen rahastonhoitajana on toiminut Tarmo Kemppinen.

Sihteeriksi valittu Pentti Päivärinta toimi tehtävässä ensimmäiset kymmenen vuotta. Tämän jälkeen yhdistyksen sihteerin tehtäviä ovat hoitaneet Leena Harju 1988, Kari Metso 1990, Leila Puranen 1991, Katja Peltokangas 1992 ja 1997, Pekka Grönlund 1993-96 ja vuodesta 1997 alkaen Maileena Kosonen.

Ensimmäiset tilintarkastajat Keijo Koskinen ja Antti Hautamäki sekä varalle valittu Pekka Sandberg toimivat pitkään vuorollaan tilintarkastajina tai varatilintarkastajina. Heidän lisäkseen pitkään tilintarkastusta hoitivat Raimo Kallio ja Kauko Peltokangas. Heidän jälkeensä vuodesta 2006 alkaen tilit on tarkastanut Seppo Taipaleenmäki (nykyisen lainsäädännön mukaan riittää yhdistystoiminnassa yksi tilintarkastaja).

Kokouksessa perustettiin myös huvitoimikunta, johon tulivat valituiksi Leeni Sinkkonen, Juhani ja Eija Rusila, Helena Silvander, Arja Hentula, Raimo Kallio ja Jan Östrup. Tässä toimikunnassa ovat myöhemmin toimineet myös Liisi Grönlund, Jorma Hentula, Airi Finnholm, Marita Haapala, Pirkko ja Kari Toivanen, Kaija ja Tauno Sahonen, Marita ja Jarmo Koskela, Sirkka-Liisa Östrup, Terttu Mäkinen ja Sirpa Loponen. Huvitoimikuntamenettelystä on luovuttu vuonna 1987. Järjestelyjä veti sittemmin ansiokkaasti Katja Peltokangas.

Ensimmäisenä toimintavuonna 1979 oli yhdistyksessä 26 henkilöjäsentä ja seuraavana vuonna jo 47. Jäsenmäärä kasvoi alkuvuosina ja vakiintui noin 70 henkilöjäseneen. Vuodesta 2001 lukien jäsenmaksu on ollut kiinteistökohtainen, eli jäsenmaksuna on riittänyt kustakin taloudesta yksi jäsenmaksu, johon on voinut sisällyttää samassa taloudessa asuvien muidenkin nimet. Muutos ei vähentänyt jäsenmaksujen määrää, sillä viime vuosina yhdistys on saanut jäsenmaksut vuosittain keskimäärin 80 omakotitaloudelta.

Erkki Kuuselalle myönnettiin kunniajäsenyys vuosikokouksessa 16.2.1994.

10 v-juhlaa ja samalla joulujuhlaa vietettiin Ylikylän koululla 9.12.1989.

Vuonna 1999 omakotiyhdistys hankki oman standaarin, jonka suunnitteli Kaarinan taideyhdistyksen tuolloinen puheenjohtaja Ilkka Kuukka.

Yhdistyksen 20 v-juhlakokous pidettiin 28.11.-99 Kuusiston maamiesseuran talolla. Tilaisuudessa luovutettiin kolme ensimmäistä yhdistyksen numeroitua standaaria luottamustehtävissä ansioituneille: Puheenjohtajana pitkään, kahteen otteeseen, toimineelle Pekka Grönlundille, rahastonhoitajana 20 v toimineelle Teuvo Sinkkoselle sekä puheenjohtajana, sihteerinä ja pitkään johtokunnassa ja järjestelyissä aktiivisesti mukana toimineelle Katja Peltokankaalle.

Omakotiyhdistys julkisti 17.2.2005 vuosikokouksessa Veitenmäen asutuksen vaiheista kertovan CD-levyn. CD-taltiointi valmistettiin vuoden 2004 aikana asukkailta lainaan saaduista valokuvista.

Paljolti samaa valokuva-aineistoa käyttäen olimme mukana 10.-17.9.2004 Kaarina-Seuran Vapariin järjestämässä perinnerakentamisnäyttelyssä.

CD-levyn aineistoa käytettiin myös yhdistyksen oman nettisivuston luomisessa. Sivut saatiin valmiiksi helmikuussa 2006 ja olivat aluksi Kaarinan kaupungin palvelimella osoitteessa www.kaarina.fi/veiteoky. Nykyinen osoite on www.kaarina24.fi/veiteoky. Veitenmäen vaiheet CD-levyn ja yhdistyksemme nettisivuston on toteuttanut Mika Rantanen, samoin sivujen visuaalinen ilme on hänen käsialaansa. Yhteyshenkilönä kaupunkiin oli Toni Toivonen.

Yhdistyksemme aloitteesta annettiin yhdessä 14 muun yhdistyksen kanssa vuonna 1981 kunnalle vetoomus monitoimitalon saamiseksi. Yhdistysten edus-tajien 11.5.1981 allekirjoittamassa aloitteessa todetaan mm, että monitoimitalo ei saisi olla käyttäjille kallis ja ylellinen vaan sellainen, jossa esimerkiksi järjestöillä olisi mahdollisuus kokousten ja huvitilaisuuksien järjestämiseen. Kunnan suunnittelulautakunta esitti kunnanhallitukselle tutkittavaksi hankkeen toteuttamismahdollisuutta.

Alkuvuosina yhdistys on tehnyt aloitteita kunnalle mm. alueen tiestön ja koulun luistinradan valaisemiseksi, pysäkkikatoksista, Veitenmäentien läpikulun kieltämisestä sitä osoittavalla liikennemerkillä ja leikkikentästä. Esillä olleet asiat ovat ajan mittaan toteutuneet - osa nopeammin ja osa hitaammin. Yhdistys järjesti oman paperinkeräyksen ennen jätepaperin keräyspisteiden tuloa. Joka kuukauden kolmas torstai Keijo Koskinen haki paperit alueen kiinteistöistä. Jätepaperin keräyspisteet saatiin alueelle v -89, katuvalaistus ja asfaltointi tuli v. -90, sekä leikkipuisto v. -95 . Veitenmäen uusimmalle asuinalueelle saatiin leikkipuisto v. 2002 pian talojen valmistuttua. Minna Toivanen toimi asukkaiden edustajana ollen mukana tämän Reppukadun leikkipuiston suunnittelussa.

Useana keväänä tilattiin kiinteistöjen kevätsiivouksia varten siirtolava. Menettely oli suosittu, mutta loppui, kun jätteen laadun vuoksi se tuli toimittaa Turkuun Topinojan kaatopaikalle. Perinteisesti on pidetty siivoustalkoita teiden varsien ja Veitenmäen koulun viereisen metsikön siistimiseksi. Tänä vuonna tämä tehtiin Kaarinan kaupungin 700-juhlavuoden siivouskampanjaan liittyen.

Pitempään vireillä ollut hanke, jonka kaupunki lopulta päätti ottaa hoitaakseen, oli pintavesiviemäröinnin parantaminen Välppikadun seutuvilta alaspäin vanhemman asutuksen alueella. Kaupunki suoritti kesällä 2002 alueen katselmuksen yhdessä asianomaisten asukkaiden ja yhdistyksemme edustajien kanssa ja toteutti hankkeen kesäkuun alussa 2003.

Kesäkuussa 2003 istutettiin talkoilla kaupungin luovuttamat puuntaimet Saaristotien ja asutuksen välisen suojavyöhykkeen kasvattamiseksi. Istutuksia täydennettiin talkoilla vielä seuraavana vuonna.

Alueemme pihoja on ollut mukana Kaarina-Seuran järjestämissä pihakilpailuissa. Vuonna 2005 Altti ja Leena Juhola palkittiin kunniakirjalla ja raadin erityismaininnalla.

Syyskesällä 2006 kaupunki toimitti puistopenkin Aapiskujan risteyksen tuntumaan esittämäämme vanhemman väen kauppareitin huilipaikkaan.

Veitenmäentien sekä kevyen liikenteen väylien turvallisuuden parantamiseksi on esitetty aikojen kuluessa useamman kerran rakenteellisia järjestelyjä, mutta toistaiseksi vain Aapiskujan kohdalle on tullut hidaste ja Sirppikujalle vuonna 2007 autojen läpikulun estävä sekä skootterien vauhtia hidastava puomi.

Yhdistys vastusti aikoinaan kirjallisin vetoomuksin Kuusiston silta – Ylikyläntie ns. Ladjakosken saaristotiehanketta. Tien kuitenkin toteuduttua yhdistys teki ehdotukset tien aiheuttaman melun mittaamisesta ja melua vähentävistä toimenpiteistä sekä esitti toivomuksia tiealueen maisemoinnista, mitkä pääosin toteutuivat. Vuonna 2002 yhdessä Empon omakotiyhdistyksen kanssa yhdistyksemme antoi yhteisen lausunnon saaristotieasiassa Varsinais-Suomen liitolle, Kaarinan kaupungille ja Tielaitokselle. Lausunto oli Kurkelantien jatkamisen puolesta mahdollisimman pian Kuusiston salmen yli saaristotielle.

V. 2006 tiehallinnon käynnistämään Kaarinan ohikulkutiehankkeeseen annettiin Kurkelantieltä jatkettavan tien puolesta lausunnot: Turun tiepiirin pyytämänä 17.8. yleisötilaisuutta varten, sekä L-S:n ympäristökeskuksen 23.11. järjestämässä yleisötilaisuudessa toivomat mielipiteet annettiin 15.12. 2006 ympäristökeskukselle. Yhdistyksestämme oli edustajat molemmissa tilaisuuksissa.

Perinteisesti yhdistyksen syys- ja vuosikokousten yhteydessä on ollut joku asiantuntija kertomassa puutarhan syystöistä, kaavoitusasioista, peruskorjauslainoista, paloturvallisuudesta, rakennusten salaojitusten kunnostamisesta, jätteen keräämisen keskittämismahdollisuuksista sekä kilpailuttamisesta, sähkön säästöön ja kilpailuttamiseen liittyvistä asioista, vakuutuksista, lääkkeistä apteekin toiminnassa, öljysäiliöiden tarkastusasioista, sydän- ja verisuonitaudeista, lämpöpumpusta sähkön säästäjänä, perintö- ja lahjaveroasioista, jne.

Alkuvuosina järjestettiin saunailtoja, joihin liittyi ajankohtainen esitelmä, talvisin hiihtokilpailuja kuten 8.3.1981 ”talviolympialaiset”. Oltiin mukana valtakunnallisessa Hopeasompakilpailussa. Sään salliessa on kokoonnuttu lasten kanssa myös laskiaisena. Esimerkiksi helmikuussa 2004 lasten hiihtokilpailuun osallistujia vanhempineen oli liki 70. Kilpailusarjat olivat 3-4, 5-6, 7-8 ja 9-10 -vuotiaille.

Monien vuosien ajan yhdistyksen ohjelmaan kuului myös pikkujoulujuhlat. Niitä on järjestetty ”omalla” koululla tai ravintolassa sekä Kuusistossa Invalidien kesäkodin ravintolassa ja Maamiesseurantalossa, myös Mattelmäen rälssitalossa. Kauimmainen pikkujoulupaikka on ollut Littoisten monitoimitalo vuonna 1985. Väestön ikäännyttyä on pikkujoulun merkeissä käyty Kaarina-teatterin esityksissä ja väliajalla yhdistys on tarjonnut torttukahvit. Lisäksi jouluun liittyen on järjestetty joulukoristeiden askarteluiltoja, joita varten olemme saaneet käyttöön Ylikylän (nykyisen Valkeavuoren) koulusta luokkahuoneen. Muutamana kesänä on järjestetty Kuusiston salmen rannalla ongintaa, lätynpaistoa ja leikkimielisiä kilpailuja.

Kesäretkiä on tehty: Kaksi kertaa Laitilaan, mutta pieni osanottajajoukko ei rohkaissut enempiin pitkiin teatterimatkoihin. Kaarina-Teatterin esitykseen Hovirinnan rannassa (Rosvo-Roope). Turun Vartiovuoren kesäteatteriin (Peter Pan). Piikkiön Sipilän mäen kesäteatteriin (Akkaralli). Tänä kesänä Piispanlinnan raunioille (Ilves kielekkeellä) – ei kylläkään kovin suurin joukoin. Ruissaloon yliopiston uudistettuun kasvitieteelliseen puutarhaan. Kaarina-Seuran mukana Niinijoen kyläpäiville ja samalla käytiin Alpo Jaakolan ateljeekodissa ja ruokailtiin Kerimäen viinitilalla. Empon omakotiyhdistyksen kanssa matka saaristoon rengastietä (Kustavi, taidekäsityöt – Iniö, lounas – Houtskär, kirkko – Korppoo, kahvit). Yhteysaluksella retki Nauvon saaristossa olevalle Seilin saarelle, missä toimii Turun Yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitos historiallisessa entisen mielisairaalan ympäristössä ja myös vanha puukirkko oli nähtävyys. Yhteinen pikkubussiretki Airiston loma-asuntomessuille. Tutustumiskäynti Loimaalle Suomen maatalousmuseo Sarkaan, missä lounastimme ja sitten poikettiin kahville Koskimäen viinitilalle. Paluu tapahtui Oripään lentokentän kautta, missä katselimme ilmavirtauksissa nousevia purjekoneita, joista lentämistä harrastanut Vilho Huttunen kertoi asiantuntevasti.

Ensimmäiseksi kiitokset kaikille luottamustehtävissä toimineille sekä nyt toimiville ja toiminnassamme muutoin aktiivisesti mukana olleille. Kiitos myöskin kaikille heille, jotka tukevat toimintaamme maksamalla säännöllisesti jäsenmaksun, vaikka eivät olisikaan riennoissamme mukana, sillä pienestä yhdistyksemme jäsenmaksusta olemme saaneet kasaan riittävän perustan toiminnan hallinnollisiin- ja tiedotuskuluihin sekä hiukan tapahtumien tueksi.

Pitempiaikaisesta yhteistyöstä kiitokset myös seuraaville: Veitenmäen koululle, nykyiselle Valkeavuoren koululle tilojen luovuttamisesta tarpeisiimme. Tämä tuki on suuriarvoista yhdistyksellemme.

Kaarinan kaupungin suuntaan yhteistyö on ollut tarpeen ja välttämätöntä. On mieluisaa todeta aloitteidemme huomioon ottaminen ja useimmiten myös niissä esitettyjen asioiden toteutuminen. Kaarina-Teatterille, joka on aina ottanut hyvissä ajoin huomioon yhdistyksemme katsojaseurueet. Aikoinaan toimineelle Ruokavarastolle, joka lahjoitti useisiin tapahtumiimme suuhunpantavat ja juomat. Piispanristin Rautialle, Kaarinan Teboilille ja sisustustalo RTV:lle, jotka jo usean vuoden ajan ovat antaneet yhdistyksemme jäsenyyteen perustuvat alennusedut. Haluan kiitää myös Kaarina-seuraa ja naapuriamme Empon omakotiyhdistystä, joiden kanssa on ollut aina tarvittaessa mieluisaa asioida.

Kaarinassa 23.9.2009

Martti Strömmer